maanantai 3. maaliskuuta 2014

Reipas hiihtoloman aloitus

 Hermanni on tämän kakun nimi ja tyttö sai ystävältään taikinan juuren jota hän hoiteli n. viikon verran ennen kuin kakku valmistui, ei siis kiireisen kakku... Joskus aikanaan kieltäydyin Hermannista, mutta yllätyksekseni kakku olikin todella hyvää... Kiitos kuuluu tytölle joka epäluuloisuudestani huolimatta valmisti kakun! Ohje muuten löytyy Myllyn parhaan sivuilta, ihan Hermanni ystävyyskakku nimellä! Voin suositella, ja jos juurta ei saa mistään sen voi valmistaa itse :D 

Ulkoilua lauantaina

 Keli lauantaina oli maan mainio, aurinko paistoi ja tuntui oikein lämpimälle. Pikkumiehen kanssa  kävimme pellon laidalla katselemassa mitä näkyy... Melkoinen kivikasa  löytyi, ilmeisesti joskus pellon raivauksen yhteydessä on nuo kivet koottu, pellon laitaan keoksi! Hatun noston paikka, niille jotka tuota ovat tehneet, kiviä oli melkoinen kasa!
Metsässä ei ollut lunta ollenkaan ja siellä olikin kiva kävellä ja katsella! 


 Pikkumiekkonen kiipeili
 Koira oli mukana ja touhuili omiaan
 välillä toki tarkasti mitä teemme!
Tässä vaiheessa alkoi väsyttää... Päiväunien aika alkoi häämöttää! ja äidin oma hetki ompelukoneen äärellä...

Collegetakki kokeilu


Hermoja raastavaa... Ei se vetskan ompelu onnistu, ei sitten millään... mittasin lisäksi väärin sen pituuden!
Kröhöm! Peitetikkikonetta tässä oikeastaan kokeilin ja harjoittelin sen käyttöä. Kankaat olivat sikasäkistä  Eli joskus kirpparilta ostin raittrikoo palasia ja mukana tuli tuota collegekangasta. Tätä takkia ei pienin halunnut päälleen laittaa... Taskut laitoin jälkikäteen, koska ajattelin sen nostavan takin käyttökelpoisuutta mahdollisen käyttäjä kanditaatin silmissä. Taskut niin housuissa kuin paidassa ovat nyt in! Sieltä löytyy aina pyykinpesun yhteydessä kaikenlaista jännää! ;D

Sunnuntaina

 Kipusimme vuorenpäälle asti, vaikkei sinne oltu aurattu tietä.
Melkoinen kipuaminen ja poika laski stigalla varoituksista huolimatta mäen alas! Pikkumies kulki stigan kyydissä ja välillä käveli itse  ylöspäin, alaspäin tullessa voimat ehtyivät ja äitikin sai voimailla kantamalla hänet alas!

Iltapäivällä kävimme vielä koko porukalla makkaran paistossa eräällä kodalla! Hieno paikka ja ainakin vielä säilynyt erittäin siistinä! Mistä iso plus! Pihalla pelasimme jalkapallo, vai pitäisikö sanoas jääpalloa, jäämurikalla!
Huomenna olisi töihin lähtö edessä ja lapset saavat nauttia lomasta paripäivää ilman äidin höpötystä ja touhotusta!

4 kommenttia:

  1. Olen saanut kauan, kauan sitten Ystävänkakun juuren ja leivoinkin kakun, mutta en muista annoinko kakun juurta kenellekään eteenpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyttö antoi juurta naapuriin, jossa toivottasti uskaltavat kokeilla kakun tekoa.

      Poista
  2. Kuulostaapa mielenkiintoiselta tuo kakku!

    VastaaPoista

Kiva kun piipahdit !!