Kaikenmoista puuhaa....Oletteko kuulleet sienestä nimeltään myrkkynääpikkä?

Tämän päivän puuhista laitan pikapostauksen... Kiitokset kälylleni tuosta Ottobre lehtikasasta, ensimmäinen ompelus kyseisistä lehdistä on tuo perus T-paita koko 42 ja hiukka levensin hihoja... tyytyväinen aikaansaannokseeni olen! 

Miehen housujen lahkeen surruutin korjata myös kun ompelutarvikkeet olivat esillä. Ruokakaupalle mennessä seurasin päähänpistoa ja päädyin kekskustan City pörssiin, josta tarkoitus oli katsoa samaa kangasta mistä ompelin  sohvatyynyihin päälliset, eipä ollut enää ja harmitti vietävästi.

No sorruin sitten ostamaan tuota keltapohjaista trikoota, myyjän lapussa luki että olisi Marimekkoa.. Ostin myös samaa siniraidallista trikoota kuin viimeksi, hinta ja laatu kohdillaan...
Alarivin hameeseen sorruin, aikani katseltuani ja kierreltyä kävin hakemassa sen koriin. Tuollainen keittiötarvike teline ollut jo pitkään kiikarissa, nyt tärppäsi. Tosin harmitti kun noita oli kaksi kappaletta pöydässä ja edellä kulkeva rouvashenkilö otti sen toisen nenäni edestä... Hintaa tälle jäi 5,-. Nyt sitten pitää miettiä paikka missä siitä olisi eniten hyötyä!

Ruokakaupassa huomasin ettei minun tarvinnutkaan ostaa tällä kertaa täyttä ostoskärryä, yleensä kärry on kukkuroillaan...

Myrkkynääpikkä

No rohkeasti tassuja pystyyn jos kuulostaa tutulle sienelle!!!


Oikeasti en minäkään ole kyseisestä sienestä kuullut ennen eilistä iltaa....

 Niinkuin näkyy sieniä on rikottu...

 Palasia oli maassa silppuna ja Pikkumies palasten keskellä...

Ensin katsoin että kyseessä on jokin kääpä, mutta haju havainto, siis oikea sienen haju sai minut vilkaisemaan pikkumiehen puuhia uudelleen ja sitten lähdettiinkin sisälle käsien pesulle! Ja koska eihän voinut olla varma siitä onko sientä maistettu, soitin myrkytystietokeskukseen.. josta neuvottiin menemään joko lähimpään apteekkiin tai terveyskeskukseen juomaan lääkehiiltä, ihan vain varuilta koska kuvaus jonka annoin sienestä muistutti myrkkynääpikkää....  (Tuolla eviran sivulla tietoa nääpikästä, ei kuvaa mutta googlettamalla löytyy kuvia läjäpäin!)

Illalla lähempänä klo 20.00 päätin soittaa vielä TK päivystykseen jonne minut ja Pikkumies pyydettiin saapumaan pikimmiten...

Siellä onneksi selvisi ettei kysymyksessä ollutkaan myrkyllinen sieni vaan, maistellut ja kokeillut yksilöt olivatkin koivunkantosieniä jotka ovat syötäviä... mutta joihon voi kyseisen sienen helposti sekoittaa... Mutta loppuiltahan siellä meni ja Pikkumies oli aika kiukkuinen, onneksi päästiin suhteellisen nopsaan lääkärin juttusille ja kotona oltiinkin jo 22.00 jälkeen. Kuitenkin ohjeeksi sain mennä takaisin jos Pikkumies alaksi voida pahoin tai muita oireita ilmaantuisi... Onneksi ei mitään oireita tullut. Ainoastaan äiti säikähti kovasti! Pikkumies varmaan ihmetteli myöhäistä retkeä, paikkaan joss aoli kivoja uusia leluja ja paljon ihmisiä!