maanantai 11. helmikuuta 2013

Villakangastakki = mummon navettatakki ja kampanisut ilman sitä kampaa..

Taisin edellisessä postauksessa puhua ostamastani villakankaasta, tässäpä se olisi takkina. Väri ei oikein miellytä, mutta kun sain kankaan edullisesti päätin siitä tehdä ns. koetakin. Ja totta tosiaan tuleepa tästä väristä mieleen mummon vanha navettatakki, vyö vielä niin olisipa samanlainen... Huppua mummolla ei kyllä tainnut olla!
Kaava on tarkoitettu villaneuletakkiin alunperin ja se on Ottobre lehdestä, josta aiemmin tein itselleni sienitunikan. Lehden numeroa en  valitettavasti muista. Ja muutoksia jouduin tekemään tietty, jostain syystä ottobre lehden kaavoissa olevat hihat ovat ainakin minulle aina liian tiukkoja, tähänkin muokkasin hihaa leveämmäksi. Alkuperäisessä kaavassa oleva ei yltänyt käsivarren ympäri vaan jäi sentin vajaaksi... ja tietenkin laitoin takkiin vuoren jota ei alkuperäisessä ohjeessa ollut!
Ihmeellinen mutru huulessa ;>! Näyttää että jotenkin vedättäisi jotenkin tuolta kainalosta, mutta taitaa johtua siitä että jouduin niin äkkiä ottaan asennon että kerkesin kuvaan... Takki tulee kotikäyttöön ja täytynee vielä etsiä kaavaa siihen toiseen kankaaseen.

Ei mikään onnistunut tekele, napin lävet eivät onnistuneet ollenkaan ja kolmannen kerran purettuani ompeleen, päätin etten enää jaksa yrittää vaan laitan suosiolla nepparit.Taskut ompelin päälle päin siis en taitellut reunoja sisäpuolelle vaan jätin ne rispautumaan, enkä laittanut niihin vuorikangasta ollenkaan. Ensin meinasin laittaa tuohon eteen karvakangasta, jota minulla kaapissa on, mallailin jo ja kerkesin leikata kaitaleen, mutta takista olisi tullut vielä kauheamman näköinen.
Tikkaukset on tarkoituksella ommeltu tuollaisella näkyvällä langalla! Minun lemppari tikillä! Pitänee ottaa kuva lähempää joku kerta. Huomaan näet käyttäväni samaa tikkiä aika paljon, trikoopaidoissa, gollecessa yms.
Verhotkin tuli ripustettua ikkunaan, tyttö tosin moitti tyyliä... ja muutama ruttu jäi silityksestä huolimatta.
Tässäpä hieno leipomus, elikäs kampanisu ilman sitä kampaa, joskus pohjoisessa käydessäni olen ihastunut näiden makuun...siis maku muistuttaa hieman hannatädin kakkua!

Pikkusormi kerkesi myös kokeilla leipomuksen koostumusta!

Ja sitten niitä kampoja, nämä tosin sitten paloivat... Pikkumies oli välipalalla ja unohdin...

Ohjeen otin täältä,elonen.iki.fi/misc/tortut/index.html!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun piipahdit !!