sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Kun antaa pikkusormen ompelukoneelle....

Olin päättänyt etten ompele ennen kun saan yläkerran touhut valmiiksi, mutta näin pääsi käymään....
Ja  syy tähän ompelutouhuun on se että,
erehdyin menemään keskustan City Pörssiin torstaina ja arvaatte varmaan mikäpä siellä viekoitteli..
Pöytä jossa oli myynnissä trikookankaita, laskeskelin metri hinnan tuolle kasalle ja se on 3,4,-  
Tuo ylimpänä oleva Marimekon puuvillakangas kyllä nostaa pinon hintaa(mutta nyt puhuinkin trikoon hinnasta ;D), mutta senkään hinta ei kummoinen ollut, ja siitä tekisi mieli tehdä jonkin sortin liivimekko taskuilla.
Olin luvannut itselleni myös etten hamstraa kankaita, ennen kuin olen kangasvarastoani saanut vajutettua! Mutta päätökset olivat hullaannuksen edessä turhia...
Tuo ylemmässä kuvassa oleva paita on viskoositrikoota ja aivan ihanan tuntuinen päällä. Muistelen nähneeni samasiat kangasta jossakin verkkokaupassa harmaa -valkeana?
 

Seuraava askartelu, siis ompelu projekti  joka seurasi paitaa oli...

 
 Ette varmaan arvaa... mutta tarvitsin näitäkin puuhissani...
Huvittavaa on se ettei lapset olleet milläänsäkkään kun sahasin olohuoneessa tuota levyä käsisahalla...
(Touhun jälkeen olikin sitten imuroitava ja se rauhoitti kolkuttelevaa omaa tuntoa)
 Homman nimihän oli työpaikalle oma kassi, siis omaan käyttöön ja tähän kassiin pitää mahtia A4 kokoa oleva kalenteri! Tekele pitää myös sadetta jonkin verran sillä kangas on pöytäliinakangasta jonka pinta on pinnoitettu.
 Pikkumiekkonen oli sitä mieltä että  -TÄÄ ON MUN! Ja kassiahan tuli sitten pyöriteltyä oikein kunnolla! Kuten näkyy kuvissa, Pussijuoksu on muuten kova laji ! Kesti sen ja hiukan muutakin joten pitäisi hetken aikaa kalenterin kantoa kestää!
 Kiinnitykset on tarralla.
 Sisäosa puuvilla kangasta, joka peräisin Eurokankaan ale pöydästä! Sisällä  on tasku jonka voi sulkea tarralla. Eipähän puhelin häviä.
Avaimille on oma lenkki, joka ei näy kuvassa mutta olen huomannut sen erittäin tarpeelliseksi. Avaimet löytyvät heti kun niitä tarvitsee eikä tarvitse kaivautua kassin pohjalle asti niiden perässä.
Tässä kuva mielestäni olkahihnan pituus passeli minulle.
 Ja sitten se ensimmäinen kuva olen mittaillut kassin pohjaan vahvikkeen levystä... Antaa mukavasti ryhtiä kassin pohjaan!
 

Lumeton Joulukuun loppu

 
 Siis oikeasti lunta on kourallinen paikoissa jonne sitä on aurattu, muutoin sää on kuin keväällä :D
Ojat ja purot ovat sulia ja lampien jäät ovat huvenneet.
Kummalista!
 
 Amaryllis aukaisi kukkansa 

 
 
Mummon amaryllikset kukkivat kaksi kertaa vuodessa, minun taidoillani kukka kukkii kerran ja siis silloin kun kukan saa tai ostaa.
Tämän yksilön saimme, Kiitos kukasta!

torstai 26. joulukuuta 2013

Joulupukki yllätti.....

 Tai siis Joulupukin apulainen yllätti tämän tädin täydellisesti tuomalla Huopahemmot kirjan... Tosin Pikkumies oli sitä mieltä että kirja on hänen mutta jospa me tuota yhdessä luettaisiin... :D! 
Juu ja piti sitten eilen etsiä huovutusvillaa ja niitä neuloja, villaa löytyi muttei neuloja ja nyt sitten tekisi mieli kokeilla huovutusta, kirjassa on monta ohjetta joita tekisi mieli kokeilla... Mutta sammakko   joka on tuossa kirjan kansikuvassa saa huovutusvillat pyörimään silmissä...

jahka minä niitä neuloja saan käsiini.. (onhan minulla niitä jossain, mutta tällä hetkellä kaikki ompelutarvikkeeni ovat sikin sokin tavaroiden siirtelyn vuoksi, eikä oikein mitään löydy joten on kai parempi tehdä tytön huoneen siivous ja muutto ja ompeluhuoneen järjestelyt ja sitten vasta aloittaa noiden tekeminen!)
 Tässä pukin kontista löytyneitä herkkuja, siis villasukkia... Samainen tonttu oli neulonut laskeskelin että meidän perheelle neljä paria sukkia ja veljen perheelle ainakin neljä paria... Violetit sukat Pikkumies sai kummiltaan joten hän sai kahdet sukat.... Voi että olen hyvilläni näistä!
 Piti ottaa noista pienimmän sukista vielä tuollainen lähikuva, tosin siinä ei näy mutta tuo sukan jalkaterän osio on neulottu samaan tapaan kuin junasukka... Eli sukat ovat reilut, mutta makkarat pienentävät sitä hieman! Minusta aivan ihanat! Kiitos näistä!
Tästä piti myös ihan ottaa kuva.... En ollutkaan nähnyt tällaista ennen, aivan ihana! Kiitos Kati! Ja kiitos myös tietty kaikista muistakin paketeista, tarpeellista tavaraa kaikin puolin!

Muistelua...

Pakko on kertoa eräästä keskustelusta muutamaa päivää ennen aattoa... Siskoni muisteli Joulua jolloin hän vietti sitä yhdessä meidän perheen kanssa. Tyttö ja Poika olivat aivan pieniä ja hän oli tullut ennen Joulua auttelemaan minua valmistelujen kanssa tai siis itse olin ollut töissä.... 
Hän kertoi kuorineensa ja keittäneensä lanttuja puuhellalla ja samalla vahtineensa kahta pikkuvintiötä, isomummon ollessa apuna...Itse en kyseistä joulua muista enkä tuollaista tapahtuneenkaan. 
Mutta Tytön kanssa siivotessa ja hänen sanoessa että äiti elä sinä koko ajan anna uusia töitä, kun en ole kerennyt tehdä entisiäkään alkoi tuo muistelu elää mielessäni ja toivonkin etten ole kauhea orjapiiskuri ollut siskolle.  Ei ole ollut tarkoitus!
Nyt kun olen miettinyt asiaa, luulen että omassa mielessä on tuollaisina hetkinä ollut paljon erilaisia töitä jotka ovat olleet tärkeitä tehdä. Vaikka oikeasti ei se joulu tule sen kummemmin vaikka kuinka tekee, puunaa ja paistaa, pesee... sillä siitä tulee vaan stressi ja joulumieli kaikkoaa kaikken sen tekemisen alle.... Ehkäpä tästä oppii taas jotain.... Ainakinottamana rennommin!
Ja sisko jos lueskelet tätä, täytynee sanoa että aika tyhjälle tuntui monta joulua jolloin et enää tullutkaan meille viettämään sitä! Ikävä oli suuri ja taisipa joskus itkettääkin... Mutta onnellinen olen siitä että olet löytänyt /saanut oman perheen/rakkaan ihmisen jonka kanssa saat viettää joulua, omalla tavallasi!



maanantai 23. joulukuuta 2013

Jouluun rauhoittumista!

Joulun odotusta

 
 
 Voi kun voisi sanoa että meidän  Jouluun kuuluu pakkasta ja lunta
 näiden kuvien tapaan...
 

 Mutta ei, tosiasiassa lumet ovat melkein sulaneet ja piha on suurta luistin kenttää! Tosin nyt taitaa juuri sataa räntää ja ulkona on +1*C lämmintä.
 Iltapäivällä alkaa olla hämärää ja voihan sitä kuvitella että ulkona on pakkasta ja lunta! Vaikken niin kauheasti välitäkkään niistä. Jouluna se vaan tuntuisi kuuluvan asiaan ja tuomaan tunnelmaa tietysti.
 Lasten syksy lukukausi koulussa loppui perinteisesti Joulu kirkkoon lauantaina ja heilläkin alkoi hyvin ansaittu loma! 
 Ihastelimme pihalle rakennettua seimeä Pikkumiehen kanssa odotellessamme todistusten jakoa.
 

Jouluun rauhoittumista

 Kotona olemme tänään siivoilleet ja leiponeet pipareita ja nyt uunissa paistuu Joulukinkku. Huomenna sitten kokoonnumme ukin ja mummon luo isommalla porukalla joulua viettämään. Toisin sanoen syömään ja odottamaan Joulupukkia joka koukkaa sitä kautta tänä vuonna...
Niin no meillä  on jo tontut vilistäneet pakettien kanssa pitkin viikkoa, kiitos etukäteen näille tontuille! 
 
Täytynee tästä lähteä kinkkua katsomaan jahka se olisi valmista kuorrutettavaksi ja maisteltavaksi!
 


keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Ruskea Grapponia sarjaa... Kirkasta Grapponiaa siis löytöjä omalta vintiltä !

Ruskeita ja kirkkaita Grapponia sarjan jälkiruokamaljoja valmistaja on Riihimäen lasi
 Hullu juttu mutta yläkertaa siivotessa ja tyhjentäessä löysin aarteen, eli nämä ruskeat ja kirkkaat grapponia jälkiruoka maljat. Tunnustan että olen ne itse joskus 10-15v sitten tuonne hyllyyn laittanut ja sitten unohtanut.
 Myös nämä Iittalan  ultima thule jälkiruokamaljat ja snapsilasit löytyivät samaisesta kätköstä! Itse asiassa kaikki nämä kuvissa olevat astiat...
 Nuo munakupit ovat aivan loistavan värisiä ;D ja myös nuo teekupit aivan ihania! 
 Löytyipä sieltä isän vanha lelukin, avaruusalus mallia mitä lie... Voisikohan olla 50- tai 60 luvun alkupuolelta tuo lelu?
 Ja sitten se mitä lupasin, niin siis kun saan jonkinlaisen kolon yläkerran tavaravuoreen laitan kuvan tänne...Vuoria on vieläkin mutta nyt näkyy myös lattiaa hiukan...Kaksi seinistä olen maalannut samalla turkoosinsinisellä kuin alakerran keittiön ja kun loput tavarat on selvitelty maalaan myös loput huoneesta samalla maalilla. Tapetointi jää sillä lastulevyjen välejä ei oikein saa millään täytettyä niin että voisi taata sen ettei tapetti repeile!
 
Eli arki on kaiken kaikkiaan ollut todella kiireistä, enkä ole kerennyt ompelemaan enkä oikein mitään muutakaan mukavaa ja rentouttavaa tekemään... Tästäkin postauksesta tulee nysä, sillä on kiire jo toisiin puuhiin... Nieleepä työkin suurimman osan päivistä jolloin olen töissä, joten seuraavaan postaukseen saattaa vierähtää aikaa viikko tai pari... Kunhan saan yläkerran siivottua ja maalattua ja tytön huoneen muutto ruljanssin vietyä läpi.
 

Askartelua

 
2- synttäreilläkin tuli käväistyä ja kortissa on tällainen kaivuri. Synttäreillä olikin kivaa ja sai nauraa mahakippurassa pitkästä aikaa! 
 

Lunta


Lunta on satanut ja pieni pakkasjakso myös ollut välissä, meillä mittari kävi -25*C nyt sitten tänään luistellaan +5*C ja on todella  liukasta!
 
 


tiistai 3. joulukuuta 2013

Kypärämyssy ja kauluri merinovillan jämistä

 Pikkumiehen kypärähattu on alkanut käydä ahtaaksi joten merinovillan jämistä ja autokorjaamolla joustofroteesta värkkäsin uuden hatun. Mallina oli vanha saman mallinen kaupan ostohattu 
Leikkasin hiukan hassusti yläosan mutta menköön nyt tämän talven. Tuulisuojiksi korvien kohdille laitoin tikkikankaasta palaset.
Hattusta tuli hiukan nafti otsan kohdalta joten lisäsin siihen vielä reunaan kaitaleen kangasta, myötäilee nyt ihan mukavasti kasvoja.
 hiukan siistimpi versio kaulurista.
 Myssy päässä, ei taida ihan joka pojalta löytyä samanmoista!
 
Ja olen minä muutakin ommellut, pikkujuttuja mutta tyttö kielsi laittamasta tänne...
Vielä!
Kiirettä pukkaa, yläkerran siivous vie aikaa ja makkaria on pitänyt tyhjentää kun patterin putkien läpiveto tehdään sitä kautta. Olohuone on yhtenä kaaoksena, kaiken mahdollisen ylimääräisen tavaran takia, mitä olen kantanut makkarista odottamaan patterin laittoa...
Toivon että tilanne paranee ennen joulua, eikä tarvitsisi tätä aattoa viettää tavan omaisesssa remppasotkussa! Huomaan myös että postaus tahti hiljentyy ja voikin olla että seuraavaan vierähtää viikko sillä väliin sattuu aivan oikeita työpaiviä!
 
 

Korppi pari

 
 Lenkkeillessämme silmiin sattuu kaksi korppia, melkeinpä joka reissulla. Kuvassa on vaan kyllä yksi. Harmittaa ettei niistä saa lähempää kuvaa, mutta hienoja komeita lintuja ovat ja ISOJA! Kronkutus kuuluu myös aika pitkälle...
 Mäen päällä pitää vetää aina henkeä ja tiirata maisemia... 

Nyt lunta onkin täällä enemmän ja tämäkin lammikko jäätynyt ja hautautunut nietoksen alle! Jokohan lumipeite on pysyvä? Pakkanen on myös paukkunut -15 asteen tietämillä.