Näytetään tekstit, joissa on tunniste maalaismaisema. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maalaismaisema. Näytä kaikki tekstit

lauantai 23. marraskuuta 2013

Trikootilkuista paitoja jälleen kerran

 
 
  Ottobre 1/2005 lehden vauva paita armeija sai jatkoa, nämä ovat 86cm kaavalla tehtyjä. valmistuivat muutama päivä sitten ja odottelivat neppareita jotka sitten eilen illalla sain laitettua paikalleen.
Hmm tosin hiukan huonolla menetyksellä, sillä punaiset nepparit onnistuin laittamaan niin että tuohon tähtipaitaan jäi yksi toimiva paikalleen ja muistot reijän muodossa toisesta yrityksestä hiukka alemmas, täytynee käydä hakemassa lisää neppareita ja ilmeisesti nepparipihteihin uudet päät.
Ettei ärräpäitä tarvitse lennättää yön tunteina.   
 Uusi saumuri toimii kuin unelma, (ainakin vielä). Peitetikkikoneen kanssa ei vielä pintapuolista ystävyyttä syvemmälle ole päästy, sillä vintin siivous nielee aikaa.
 Nämä alkkarit sitten väsäsin innoissani uusimman ottobre lehden 6/2013 kaavalla, kun ajattelin hyödyntää tilkkuja myös näin... Tyttö meinasi pyörtyä kun näki tekeleeni ja tarjouksen että nämä olisi hänelle. Kokoa pöksyillä 152cm ja pakko myöntää että enemmän nämä on minun kokoa kuin hänen :D. Tein pöksyt aika reiluilla  sauman varolla ja ehkäpä tuo malli on enemmän "mummojen mieleen ja pikkulasten."
Katsotaan kuinka käy alkkareille.  Kuminauhat ostin varta vasten  Napista ja nauhasta tähän tarkoitukseen.
Keskustan City pörssissä kierrellessäni löysin tuon maastokuvioisen kankaan ja sitä on reiluhko pätkä saa vaikka miehelle housut tai sen hirviliivin josta hän on höpöttänyt.  Maksoi vaivaiset 2,- kangasta näytin vieraillessani paikallisessa Eurokankaassa ja siellä tutuksi tullut myyjä sanoi ettei kyseistä enää saa mistään ja laadultaan on kuulemma hyvää. Samaa sanoi mies, totesi kankaan olevan armeijan maastopukukangasta! Ilmeisesti oli hyvä ostos ja sen nyt varmaan näkee sitten kun olen pessyt tämän aarteen!
 

Aamulla lenkkeilimme kirpakassa pakkasilmassa

 
Tie oli aivan jäinen ja erittäin liukas.
Pikkumies on innokas kävelijä...
 
Aamu näytti kelin suhteen huonolle näytti ensin siltä että alkaa satamaan lunta, mutta onneksi ei sentään. Pieni pakkanen on ollut koko päivän mutta tuuli joka teki pakkasesta kirpakan aamulla tyyntyi iltaan ja olikin sitten kiva ulkoilla lasten kanssa.
 Niin meillä tuo sairauskierre jatkuu Poikaan nousi kuume ja hänellä alkoi särkemään päätä. tyttökin mittailee kuumetta ja kertoi että on kylmä....
Jospa ei nyt kuitenkaan sairastuttaisi koko sakki! Kaikenlaista pikkupuuhaa riittää ja ompelu kärpänen on taas puraissut minua...Mutta ajan riittäminen kaikkeen puuhaan onkin sitten vaikeampi ratkaista!


sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Miehen toivomuksesta kahvipannulle suojapussi sekä asepussi/ laukku ommellen. Pipo ja kalsarit Pikkumiehelle...

Mies on pyydellyt nuotiopannulle jonkinlaista kuljetuspussia ja asiaa tovin haudottuani tänä aamuna päätin moisen tekoon ryhtyä tällaisin tuloksin!
 Pussin materiaalina kaksinkertainen käsityöpuuvilla a'la Eurokangas! Kankaan olen hankkinut jo jonkin aikaa sitten ja aivan tarkoituksella harmaana. Mustaa etsin muttei löytynyt. Todennäköisesti pannuun tarttuva noki mustuttaa myös pussia mutta, pestään pussi sitten!
Kuvio on tikattu samalla ompeleella jolla applikoin laakaommel kai nimeltään?
 Pannun kuvan hahmottelin ensin paperille josta sitten piirtelin tuohon! Applikoinnin kohdalle silitin tukikankaan, ettei kangas lähde repeilemää.
 Keltaisella langalla tikkasin pussin suun ajatellen nuotion liekkejä. Nyöri ja stoppari ovat vanhoista varastoista ja nyt uusio käytössä tuossa pussissa.  
Saapa nähdä mitä mies tuosta tykkää?!
 
 
Mallia otin näistä vanhoista pannuista, ovat koristeena kaapin päällä! Nämä ovat minun rakkaita aarteitani!

Joku varmaan ihmettelee, mikä ihmeen pitkä tyyny tuossa asepussien vieressä on, mutta ompelin miehen toivomuksesta pussin jolla voi esim hirvimetsällä kuljettaa asetta autossa.  Pussin sisus on pehmeää fleeceä, ettei aseet kolhiudu niin helposti kuljetuksen aikana... Pussi on tarroilla kiinni tuosta päästä ja tämän pitäisi olla kätevää metsästyksen kannalta jos joutuu siirtymään autolla paikasta toiseen usein saman jahdin aikana!
Pussin kuosi on varmaan oudohko, mutta voihan sen aina värjätä jos ei tykkää! ;>
 
Sitten se pipo...
Pikkumiehen mietteitä?!  - Äkkiä pois päästä, oli ensimmäinen reaktio!
 Hyi olkoon! Siskolle ärpätystä...Tuommosen laitto!
 Onks noi silmät vai korvat?
Tämä pipo syntyi, kun olin ensin ajatellut tehdä itselleni pipon ja huomattuani ettei kyseinen kangas riitä... No kangasta oli juuri sen verran että pipon sai saumuroitua Pikkumiehelle! 
Ulos lähtiessä pipo kuitenkin sujahti päähän, ehkä kokeileminen aikaisemmin olikin se paha juttu ei niinkän erikoinen ulkonäkö! Ja pipo on hauskan näköinen päässä!
 
 Nämä kalsarit ovat kokoa n. 86cm. Kaavana sama jota olen käyttänyt viimeisimmissä trikoo housuissa. Ainoastaan nuo etutikkaukset kikkailin tuohon katsoen mallia isoveljen kalsareista! 
Nämä oli tarkoitus tehdä isoveljelle, lahkeet kuitenkin niin kapeat ja tuo kalsari kangas  ei juuri jousta niinpä nämä eivät sitten sovikkaan hänelle! Nämä lähtevät serkkupojalle Etelä- Suomeen mikäli koko passaa...
 Malli on otettu Pojan kalsareista ja osittain sovellettu itse. Tutkailin sen verran netissä että 6/2010 Ottobre lehdessä on ollut kalsarien kaava, ilmeisesti 170cm asti! Myönnän tilasin lehden, katseltuani muutakin sisältöä! Ajattelin että poikakin saisi omat sopivat kalsarinsa näin enkä tuhlaisi koko kalsarikangasta kokeiluihin!

Lenkillä... 

 

 Puissa värit syvenevät, pakkas öiden seurauksena!
Kevätesikko kukkii syksyllä
 Ja mitä kummaa löysinkin kukkapenkistä... Kevätesikko  on aloittanut kukinnan...
 Muutenkin kukkapenkissä vielä väriloistoa, myskimalvakin täydessä kukassa. Ja näköjään ruohokin olisi hyvä vielä leikata...
 


maanantai 26. elokuuta 2013

Banaanisuklaakakkua välipalaksi ja Synttärikortti 5- vuotilaale!

Ohjetta muokkasin oman ruokakaapin sisällön mukaan, aluperäinen ohje löytyy täältä Kotikokki sivulta! 

  • 2dl juoksevaa margariinia
  • 1,5 dl sokeria
  • 3 munaa
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 1dl perunajauhoa (loppui minulta kesken joten laitoin tilalle vehnäjuhoja, huomaat jos vertaat alkuperäistä ohjetta)
  • 2tl leivinjauhetta
  • 1tl vaniljasokeria
  • ½ dl kaakaojauhetta, siis leivontaan tarkoitettua.
  • 3 kpl pientä banaania silputtuna
  • ½ dl rasvatonta maitoa

Margariinin ja sokerin sekoitin ja lisäsin seokseen munat. Jauhot, perunajauhon ja leivinjauheen sekoitin hyvin ja lisäsin tuohon rasva- sokeri- muna seokseen. Sitten lisäsin maidon ja lopuksi sekoitin silpitun banaanin. Laitoin taíkinan voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan ( korppujauhojen ollessa loppu käytin mannaryynejä jauhotukseen, kaukun pinnan väri jäi näin vaaleaksi) ja paistoin 175.c n. 50 min. Hyvää tuli. Ihastuin anopin luona kyseiseen kakkuun ja pakko oli kokeilla itsekkin sen tekemistä...
 
Pikkumieskään ei nyrpistellyt kakulle... Ami, ami (Namin Nami)!
 

Synttärikortti 5- vuotiaalle

Värkkäsin tällaisen, Tyttö lupasi alunperin tehdä kortin mutta jostain syystä (lue murkkuikä) kortin tekeminen ei sitten kiinnostanutkaan. vai olisiko äidin höpötys kortin tekemisestä vienyt innon asiasta... 

Joka tapauksessa tein kaksi eri vaihtoehtoa... joista sitten valittiin äänestyksellä kumpi olisi mukavempi 5-vuotiaalle tytölle!
 Toinen kortti on tällainen, myöskin 3d kortti ja itse tykkään näistä vanhanajan kuvista kovasti!
 Reunoihin piirsin metallivärikynällä tuollaiset kehykset(, laitan kuvan tuonne alemmas millaisilla.)
 
Eli kortin kansiosassa ja sisällä on samantapaiset kehykset  piirrettynä.
Kynät joita käytin ovat tässä, näillä on tullut piirreltyä ja väriteltyä monia kortteja. Tykkään! Kortti johon päädyttiin  on postauksen ensimmäinen  siilikortti. Ehkäpä 5-vuotiaalle parempi ja mieleisempi vaihtoehto!
 

Maalaismaisema ja arkea

 

 Kun katsoo oikein tarkasti näkee melkein läpikuultavan kuun!


 Minn ruusuni senkun komistuu! :D Tonttukin on löytänyt tiensä ruusun alle piiloon!
 Orvokkeja on alkanut putkahdella vaikka minkä värisinä maasta!
Ruusuruoho
Ruusuruoho
Tämä kaksipuoleinen ruusuruoho oli aika hienon näköinen  joten nappasin useamman kuvan löydöstäni!
 
Sitä arkea sitten...
 

 
Pojan huone... odottaa pientä siistimistä!
 
Tytön huone...
 
Josko tästä siivoamaan täytyisi lähteä, en nimittäin ole saanut kumpaakaan siivoamaan huonettaan. Vaikka käytössä on ollut uhkailu, kiristys ja palkkioiden lupailu....  

perjantai 31. toukokuuta 2013

Josko nyt olisin lupaukseni lunastanut kesäkassin muodossa? Jojon ohje!

Eli tuosta lupauksesta, joskus kevättalvella ompelin kyseisestä kukkakankaasta mekon, hameita ja shortsit.... Lupasin tehdä kankaan omistajalle tai oikeastaan hänen tytölleen jolle vaatteet tulivat vielä jonkinlaisen pussukan tai kassin.. Kassi olisi tässä valmiina nyt, toivottavasti kelpaa, kangastakin jäi vielä pieni palanen käyttämättä...
Tuo vihreä kangas jossa kukat muistuttavat aivan orvokkeja on peräisin vanhasta tyynyliinasta. Siis oikeasti vanhasta, tyynyliinassa oli nimittäin reikä kankaan keskellä, mutta läppäosa oli vielä hyvässä kunnossa ja otin sen käyttöön, koska minusta se sopi värinsä puolesta hyvin kassiin!
 Koristeeksi laitoin tuollaisen jojo kukan. Johon kiinnitin vielä napin.
Tähänkään kassiin en laittanut vetoketjua tai muutakaan millä kassin voisi sulkea. Miten on pitäisikö kassiin laittaa esim tarraa että pysyy kiinni? Olisihan minulla vielä kestovaippojen ompelusta jäänyttä tarranauhaa jonkin verran jäljellä.
 Kassi sisältä, vuorena samaa kangasta kuin päältä!
 Kassi sivulta, ompelin tuon kantahihnan tuollaisella vahvistetulla siksakilla antoi ilmettä ja vahvista kangasta!
Tämä näyttää varmaan ihan kestositeelle, mutta on oikeasti tuonne kasssin pohjalle laitettava vahvike.

Eli otin ja leikkasin limpparipullosta kassin pohjan kokoisen palasen ja ompelin sille sitten pussin. Kangasta laitoin useamman kerroksen ettei reunat ainakaan heti kulu ja aukea, koska leikattu reunahan jää hieman teräväksi. Ja kun pullosta on kyse se oli hieman tuollainen kupera, silitin silitysraudalla sen litteäksi. Ei varmaankaan kauhean terveellistä hengittää, joten heti kun suoristui lopetin muutama mokkula/ epätasainen kohta jäi muttei ne varmaankaan käyttöä haittaa! Tuon lärpykän saa pois en kiinnittänyt vahviketta mitenkään kassin pohjaan.

Jojon ohje

Muutama vuosi sitten etsin kuumeisesti ohjetta jojo kukkaan, en sitä löytänyt ainakaan ensihaulla silloin joten  päätin nyt kun sellaisia tein hyödyntää samalla kuvaamalla teon vaiheet... ja laittamalla tänne jos joku sattuu tarvitsemaan.. Minua opasti työkaveri näiden tekoon silloin vuosia sitten, kun en ohjetta tullut löytäneeksi!

Ensin leikataan ympyrä. Mallina voi olla esim kahvikuppi tms. Eli jojon koko on n. puolet piirretystä ja leikatusta ympyrästä.
Seuraavaksi parsinneulalla ja langalla harsitaan  ympyrä reunoiltaan. Ja tässä tikin pituus vaikuttaa lopputulokseen, jos ompeet lyhyin pistoin tulee tiheäpiä "ryppyjä" jos pitkiä tulee rypyt isompina ja harvempaan. Eli hyvä olisi  harsia mahdollisimman tasaisesti.  Minä käytin tavallista ompelulankaa kaksin kerroin, ettei katkea kiristys vaiheessa.
Kangas ympyrä on harsittu ympäriinsä ja aloitettu kiristäminen, Langan molemmat päät täytyy pitää kiinni ja vetää toisesta jolloin  lanka kiristyy ja saa aikaan tuollaisen pussin.
 Tässä kiristetty reilusti, minä työnsin nuo kankaat reunat tuonne pussin sisään.
Tässä kiristetty ja muotoiltu jojo. Eli langat täytyy ommella tai solmia ettei pussi aukea... Minä tikkasin ompelukoneella tuosta keskeltä... Mikä ei taida kuulua ihan normaali ohjeeseen... Ja varmaan riippuu käyttötarkoituksesta miten tiukkaan täytyy langat päätellä.
Tässä jojo jolla koristelin kesäkassin, jojoon laitoin koristeeksi napin keskelle... Siis peittämään ompelukoneella surruutuksen... Jojoista voi tehdä vaikka mitä, tällaisia koristeita ja olen kuullut että joku on ommellut jopa huivin jojo tekniikalla!

Lasten tekemiä kivikoruja

Tyttö ja poika olivat tehneet kivikoruja luokkaretkellä. Luokka retki suuntautui Rautavaaran Metsakartanolle ! Lapset olivat ennen retkeä sitä mieltä ettei retki voi olla kiva kun se suuntautuu korpeen... No onneksi retki oli ollut ihan kiva ja tekemistäkin siellä oli ollut.
Koruissa olevat kivet he olivat saaneet valita itse ja olivat hioneet ja poranneet niihin reiät langan pujottamista varten.
 Tyttö oli tehnyt nämä kaksi, aika oli mennyt tunti!
Pojan koru on tämän näköinen. Pojalla koru oli säilössä karkkipussissa, joka oli varmaankin parasta antia reissusta hänelle!

Perisuomalainen maalaismaisema


Kuvan rakennukset ovat varmaankin 1900 luvun alkupuolelta tai voivat olla jopa vanhempiakin, mummo muistelee kyläilleensä joskus tuolla.
 Mukava on lenkkeillä näissä perinne maisemissa...
 Koivumetsä, melkein samanlaista kuin pojan huoneen tapetissa!
Vihreää, ihanaa ja mikä tuoksu! Tätä kun saisi pullotettua...